Luontokohteet

Kalliomaalaukset

Ruokolahdella on kaksi kalliomaalausta. Maalaukset ovat noin 5000 vuotta vanhoja, ja ne on tehty punamullalla eli rautaoksidilla.

Kolmiköytisienvuoren kalliomaalaus

Savilahden Kolmiköytisienvuoressa oleva kalliomaalaus löydettiin kesällä 1977.
Maalausta suojaa pystysuorassa rantakalliossa kalliolippa ja piioksidikalvo.
Maalauksen punamulta on poikkeuksellisen hyvin säilynyt ja väriltään voimakas. Sen sideaineena on käytetty eläinten verta tai rasvaa. Kolmiköytisienvuoren kalliomaalauksessa erottuu ainakin yhdeksän kuviota: viisi ihmistä, hirvi, käärme ja kaksi ilmeisesti käärmettä esittävää kulmaviivaa.

Kolmiköytisienvuoren kalliomaalaus -esite

Lapinvuoren kalliomaalaus

Ruokolahden toinen kalliomaalaus löydettiin vuonna 1994. Se sijaitsee Hauklapin Lapinvuoressa. Maalaus on lähes pystysuorassa kallioseinämässä, ja myös sen yläpuolella on suojaava kalliolippa. Lapinvuoren maalauksessa arvellaan olevan päällekkäin kaksi kuviota. Niiden määrittely on vaikeaa, sillä maalaus on hyvin kulunut.

Lapinvuoren kalliomaalauksen -esite

Hauklappi

Toisen Salpausselän takana, noin 30 kilometrin päässä Ruokolahden keskustasta sijaitsee Hauklappi. Alueen vaihtelevassa erämaaluonnossa retkeilijä voi kokea suomalaisen luonnon monimuotoisuutta parhaimmillaan. Karut ja jyrkkäreunaiset kallionharjanteet ovat Hauklapin erityispiirre.

Hauklapin metsät ovat enimmäkseen tuoreita kangasmetsiä, joissa valtapuulajit ovat mänty ja kuusi. Talousmetsien keskellä, lampien ja soiden reunoilla on Hauklapissa säilynyt myös koskemattomia metsäalueita. Luonnossa liikkujalle Hauklappi tarjoaa mahdollisuuksia sienestykseen ja marjastukseen tai vaikkapa eläinten tarkkailuun. Alueella viihtyvät niin hirvet kuin karhut ja voipa talvinen hiihtoretkeilijä tavata hangella sudenkin jäljet.


Valkinhovi

Hauklapin karu luonto muuttuu lehtomaisen reheväksi, kun saavutaan Valkinhoviin. Tilan komean päärakennuksen rakennutti vuonna 1920 metsäneuvos Väinö Lagerstedt.Tilaa kohensivat Anelma ja Esko Piiparinen, joilta tila siirtyi 2012 Timo Ruuskan omistukseen. Valkinhovin puutarha on keidas kuivien ja karujen mäntykankaiden ja kalliovarvikkojen keskellä. Kivipengerrykset pihalla, hyötypuutarha, kasvihuone ja luetteloidut yli 120 lajikkeen puuvartiset kasvit kertovat tilan omistajien puutarhaharrastuksesta.


Kummakivi

Hauklapissa sijaitsee myös luonnonmuistomerkki Kummakivi. Se on noin seitsemän metrin pituinen siirtolohkare, joka lepää kapea-alaisella kallioalustalla koskettaen tätä niin pienellä pinta-alalla, että näyttää siltä kuin kivi miltei liikkuisi. Kummakivi on rauhoitettu vuonna 1962  ja sille on lohkottu oma tontti.

Kummakivi ja Sammalsilta -esite

Sammalsilta

Sammalsilta on alunperin Kaukas-yhtiön 1930-luvulla rakennuttama rahkamättäistä koottu silta. Sen tarkoitus oli helpottaa metsätyömiesten kulkua Pitkäjärven yli. Nykyään silta palvelee Kummakivelle kulkijoita ja muita luonnossa liikkujia.

Utulan harjualue

Toinen Salpausselkä kulkee Utulassa Saimaan poikki pitkänä Kyläniemenä. Sen tyviosan puhkaisee Kutveleen kanava, joka toimii samalla Ruokolahden ja Taipalsaaren rajana.

Huuhan hiekkaranta

Utulan kohdalla Salpausselän harjumainen etelärinne on paikoin vesien muovaamaa mahtavaa hietikkorantaa. Tämä Huuhan hiekaksi kutsuttu jakso on eteläisen Saimaan komein.  

Huuhanranta retkeilykohteena

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö on hankkinut omistukseensa 5,5, hehtaarin alueen Huuhan hiekkarannasta. Muu osa rannasta on metsäyhtiöiden omistuksessa. Alueelle on rakennettu retkeilijöitä varten laavu, polttopuukatos, kompostikäymälä ja jäteastia. Saimaalta saavuttaessa rantaan pääsee parhaiten kanootilla matalan rannan vuoksi. Isommat veneet pitää jättää ankkuriin kauemmas rannasta. Autoilijoiden toivotaan välttävän rannalle ajoa.

Luontokohde


Lämpöoloiltaan suotuisa harjumainen alue on paitsi maisemallisesti komea, myös monen harjukasvin ja hyönteislajin esiintymispaikka. Esimerkiksi Etelä-Karjalan maakuntakasvi, kangasvuokko kukkii alueella paikoin suurina yhtenäisinä kasvustoina. Jyrkällä rinnealueella viihtyy myös harvinainen hietaneilikka. Kuumilla rinnehietikoilla lentelee alkukesällä runsaasti muurahaiskorentoja, joiden toukkien erikoiset pyyntisuppilot herättävät ihmetystä loppukesällä.

Uhanalaista harjusinisiipeä yritetään siirtää takaisin enselle esiintymispaikalleen, josta se katosi 1980-luvun alkupuolella. 

Huuhanrannan -esite

Luolat

Ruokolahden luolat ovat lohkareluolia. Ne ovat osa Järvi-Suomen luolakeskittymää. Luolat ovat lohkareita tai rikkoutunutta kallioperää.
Luolat ovat syntyneet muinaisten maanjäristysten rikkoessa graniittista kallioperää tai jääkaudella jäätikön irrottaessa kallioperästä suuria lohkareita ja kasatessa niitä päällekkäin.

Ruokolahdella on kymmenkunta luolaa, jotka sijaitsevat kunnan eri kolkissa. Luolat ovat olleet vainoaikoina kansalaisten piilopirtteinä. Merkittävimmät luolat ovat Lassilan ja Sarajärven Linnavuorissa.

Lassilan Linnavuori

Lassilan Linnavuori kohoaa Latvajärven rannalla, lähellä Venäjän rajaa. Vuoren laelle kannattaa kiivetä vuoren jyrkkää seinämää upean näkymän vuoksi.
Luolan muodostaa vuoren halki kulkeva käytävä, joka päättyy yllättävästi jyrkkään vuorenseinämään.

Sarajärven Linnavuori

Sarajärven Linnavuori sijaitsee Sarajärven Haapalahden pohjukassa, Sarajärventien ja Suljantien risteyksestä noin kilometrin päässä. Heikohko polku johtaa jyrkänteen oikealta puolelta paikalle. Luola ei heti ensisilmäyksellä paljastu.
Linnavuoren luolasta on kaksi uloskäyntiä. Erityisesti toinen sisäänkäynti on erityisen ahdas. Sinne pääsee vain köyden avulla laskeutumalla. Luolaonkalo on niin maan uumenissa, että siellä on pitkään kesälle jäätä ja vettä.
Luolaan meneminen on erittäin vaarallista.

Kalliomaalaukset

Kolmiköytisienvuoren kalliomaalaus

Lapinvuoren kalliomaalaus

Kummakivi

Huuhan hiekkaranta