Perinnetyö

Museo

Museo sijaitsee Ruokolahden kirkonmäellä, kellotapulia vastapäätä.
Museokokoelmiin kuuluu yli 3000 esinettä, joista vastaa kotiseutuyhdistys Ruokolahti-Seura ry.

Museo on perustettu 1955. Rakennus on lainajyvästö vuodelta 1861 ja sen on rakentanut Antti Enlund. 

Alimmassa kerroksessa on kirkkomuseo-osasto, jossa on aikaisemmista kirkoista talteen otettua esineistöä. Edelfelt-huoneessa kerrotaan taiteilijan vierailusta paikkakunnalla, sekä Ruokolahden Eukot kirkonmäellä- teoksen synnystä. Rahahuoneessa on esillä vanhoja rahoja, paikkakunnan arkeologisia löytöjä sekä tietoa esihistoriasta. Toisessa kerroksessa on kotitalous- ja käsityöesineistöä sekä sotahistoriaan kuuluvaa esineistöä. Ylimmässä kerroksessa on esillä luontaistalouden ajan elinkeinotoimintaan liittyvää esineistöä.

Museon kotisivut

Kotiseutumuseo on avoinna 10.6.-20.8.2017 ti-su 11-17, maanantaisin suljettu.

Kotiseututyö

Kotiseutuyhdistys Ruokolahti-Seura ry on perustettu 1947. Seura vaalii kotiseutuperinnettä, tallentaa kulttuurimuistoja ja innostaa harrastamaan seudun historiaa.

Seura hoitaa kotiseutumuseon kokoelmia, ylläpitää Ruokolahti-taloa ja julkaisee kotiseutuaiheista materiaalia. Kotiseutuyhditys on mukana järjestämässä perinteisiä Ruokolahti-markkinoita, jotka pidetään syksyisin.

Ruokolahden kansallispuku

(Eeva-Leena Uosukainen, suullisesti 1970-luvulla)

Kansallispuku.jpgHame on tummanruskeaa, voidaan myös sanoa lampaanmustaa. Helmassa on punainen verkaliepeys.
Kangas on puolivillaista, loimi puuvillaa, kude villaa, sidos pomsia. Liivi on tummansinistä villapalttinaa, pääntietä koristaa punainen verkanauha. Taitavista ruokolahtelaisista naisihmisistä kertovat liivin takahalkiot.

Esiliina on nyytinkiesiliina. Nyytinki on karjalaisiin kansallispukuihin kuuluva nyplätty pitsi.Karjalassa nuori tyttö käytti päänauhoja eli pinteliä. Jos tuohon päänauhaan oli lisätty tinanastoja oli päähine säppäli. Nastojen tarkoitus oli se, etteivät pojat kumartuneet liian lähelle. Kun karjalaistyttö tuli rippikouluikään, käärittiin hänen hiuksensa sykeröílle. Ne muodostuivat kahdesta nauhalla solmitusta palmikosta, jotka nostettiin päälaelle. Ja voitiinpa ne vielä nostaa kauniille kaarella pajunvitsan avulla. Sykeröt jäivät pois muodista 1860-luvulla.

Kun neitosesta sitten tuli vaimo, sidottiin sykeröiden päälle huntu. Huntu on sidottu eri tavoin eri pitäjissä. Prof. Sirelius sanoo vuonna 1916 ilmestyneessä kirjassaan: ”Hunnun solmiaminen oli niin vaikea tehtävä, että ainoastaan muutamat taitavat akat osaavat oikein järjestää huntuja ja että he auttavat muitakin tässä toimessa”. Tilanne lienee edelleenkin samanlainen. Ruokolahden huntu on kooltaan suurimpia kansallispukujen hunnuista.

Ruutuvaippa

Ruokolahden tunnusesine on ruutuvaippa. Arvellaan, että tämä 4-vartinen vaippa on peräisin keskiajalta. Menneinä aikoina morsiamen kapioihin kuului aina ruutuvaippa. Musta, harmaa ja valkea ovat perinteiset karjalaisen ja Ruokolahden vaipan värit. Ainakin Lappeella, Luumäellä ja muutamalla muullakin lähialueen kunnalla on oma vaippansa. Lappeen vaipassa käytetään ainoastaan lampaan mustaa ja valkoista väriä ja sen ruutu on Ruokolahden ruutua (2x2 cm) sentillä suurempi. Jonkun kunnan vaipassa käytetään myös punaista väriä.

Ruokolahden ruutuvaipan historia sai alkunsa 1975, jolloin Keskustanaiset olivat koonneet kodeista vanhoja tekstiilejä näyttelyyn Ruokolahti-markkinoille.
Näyttely herätti ihastusta. Seuraavana vuonna Museoviraston dosentti Toini-Inkeri Kaukonen kutsuttiin pitämään Ruokolahti-markkinoiden pääjuhlaan esitelmän karjalaisista tekstiileistä. Markkinoita seuraavana päivänä tekstiilit, jotka oli jälleen tuotu näytteille luetteloitiin ja kuvattiin Museoviraston arkistoon. Luetteloinnin aikana Kaukonen näytti vanhaa vaippaa, josta hän tokaisi, että "Tämä teidän kannattaisi hyödyntää."

Tästä vierailusta parin viikon päästä kunnan matkailulautakunta julisti kilpailun, jossa etsittiin Ruokolahdelle sopivaa matkamuistoa. Kaija Karhunen muisti Kaukosen kehotuksen ja todettuaan vanhan vaipan toteuttamiskelpoiseksi, hän kutoi mallin mukaisen vaipan. Se sai kilpailussa ensimmäisen palkinnon. Myös Kymenlaakson tuliaisesinekilpailussa se sijoittui parhaimpien joukkoon.

Ruokolahti-vaippa on vakiinnuttanut asemansa niin, että sitä ostetaan arvokkaana lahjana tuomisiksi ja syntymäpäivälahjoiksi tai sitä kudotaan kodeissa lapsille ja lapsenlapsille.

Museon pylväs-small.jpg