Rajakunnat: Itärajan elinvoima on elämännälkää
Rajakuntahankkeen päättäjät ja viranhalijat Savukoskelta Ruokolahdelle tapasivat tiistaina ja keskiviikkona Ruokolahdella.
Itärajan 12 kuntaa Savukoskelta Ruokolahdelle ovat tehneet tiivistä yhteistyötä Rajakuntahankkeessa elokuusta 2023 alkaen. Luottamushenkilöiden verkosto on syntynyt hankkeen aikana tarpeesta vaihtaa ajatuksia ja näkemyksiä rajaseutuun liittyen. Tällä viikolla verkosto on ollut koolla Ruokolahdella.
Pienten kuntien huolet mutta myös tulevaisuuden usko on hyvin yhtenäinen. Itärajalla asutaan tavallista, pääosin hyvää arkea ja vahvan arjen viestiä kuntien edustajat haluavat välittää myös itäistä Suomea koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.
– Rajaseudun asukkaat ja tavallinen arki on paras ja vahvin tuki esimerkiksi rajaviranomaiselle, muistuttaa Ruokolahden kunnanhallituksen puheenjohtaja Taina Paananen.
Kuntien luottamushenkilöt keskustelivat tapaamisessa mm. Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikasen ja Stora Enson Imatran tutkimuskeskuksen johtaja Jouni Hakkaraisen kanssa. Kiertotalouden näkymiä välittivät Lappeenrannan yliopiston professori Timo Kärki ja Itula Oy:n yrittäjä Jukka Itkonen.
Itäisen Suomen näkyvyyttä mediassa kuntavaikuttajat pohtivat Helsingin Sanomien vastavalitun itärajan erikoistoimittaja Aino Heikkosen kanssa. Alueisiin liittyvillä mielikuvilla on suuri merkitys.
– Itärajaan liittyvä mediakertomus on näkökulmiltaan edelleen kapea. Me emme ole raja-alueena tai rajan asukkaina ihmettelyn aihe tai kuriositeetti emmekä varsinkaan surkuttelun kohde, itärajan kuntien vaikuttajat painottavat.
Kaksipäiväisen keskustelun aikana toimivat verkkoyhteydet puhututtivat moneen otteeseen. Alueen elinvoiman kehittämiselle on tärkeää, että verkkoyhteyksiä itäisessä Suomessa saataisiin paremmalle tasolle.
Itärajan kuntapäättäjät haluavat kertoa alueen näkemyksiä sekä Helsingin, että Brysselin suuntaan: "Itäisen Suomen elinvoima vaikuttaa koko Euroopan turvallisuuteen."