Paluumuuttajana takaisin Ruokolahdelle

Tea Usvasuolla on ruokolahtelaisuuteen mielenkiintoinen perspektiivi. Hän on asunut kunnassa lapsuutensa, tehnyt välillä menestyksekkään ja kiintoisan uran Helsingissä ja sitten palannut taas kotitilalleen. Tea työskentelee tällä hetkellä Etelä-Karjalan Kärki-Leaderin asiantuntijana ja hänellä on kiinnostavia näkökulmia maaseudun kehittämiseen.  

Kauanko olet asunut Ruokolahdella? 

Olen asunut Ruokolahdella elämäni ensimmäiset 18 vuotta ja nyt viimeiset 19 vuotta eli vuodesta 2002 lähtien. 

Missä muualla olet asunut? 

Lukiovuodet asuin Puumalassa ja sieltä tie vei ensin Imatralle ja työn perässä Lappeenrantaan, jossa vierähtikin 21 vuotta. Lappeenrannassa asuin ensin sinkkuna kaupungin keskustassa, Vihtolan kylässä ja Kourulassa. Perheen kasvaessa tie vei Skinnarilaan, Sammonlahteen ja lopulta Uus-Lavolaan. Muutettuamme takaisin Ruokolahdelle, aloitin työt poliittisena avustajana ja useampi vuosi vierähti viikot Helsingissä, jossa pisimpään asuin Kampissa ja Kalliossa. Monipaikkainen elämä tuli tutuksi. 

Miksi muutit Ruokolahdelle takaisin? 

Paluumuuttoni oli koko perheen ratkaisu. Vietimme Lappeenrannan vuosina kesiä mökillä Imatralla, Immalanjärven rannalla Jäppilänniemessä ja vierailimme myös lapsuuden kotikylässäni Lassilassa vanhempien luona. Isäni kuoltua avautui mahdollisuus muuttaa Lassilaan ja niinpä muutimme maaseudulle. 

Missä on mielestäsi Ruokolahden hienoimmat maisemat?  

Hienoja maisemia löytyy joka kylästä. Perinteistä kylämaisemaa voi bongata Lassilan lisäksi vaikkapa Äitsaaresta, Utulasta ja Inkilänmäeltä. Ja upeita järvimaisemia vaikkapa Latvajärven, Immalanjärven, Lapinjärven sekä Käringin rannoilta. Top3 maisemat ovat minulle tämä Helisevänjokilaakson Savisienkylä, Kauniskalliolta avautuvat Saimaa-näkymät sekä kirkonmäki. 

Kerro, mistä erityisesti pidät nykyisessä asuinympäristössäsi? 

Täällä Venäjän rajan pinnassa on rauhallista asua, upea luonto ja mukavia naapureita. Lisäksi kaupunkiin on lyhyt matka; Imatran Vuoksenniskalle on matkaa vain 15 kilometriä. 

Mitä haluat sanoa ruokolahtelaisista ihmisistä? 

Ruokolahtelaiset ovat iloisia, puheliaita ja aina vieraanvaraisia.

Tuleeko mieleesi joku hauska sattumus, mitä olet Ruokolahdella kohdannut? 

Kun muutimme Ruokolahdelle v. 2002 kesällä, oli syksyllä tietenkin edessä nuorimpien tyttärien kouluun lähtö. Aiemmin koulu oli sijainnut Uus-Lavolassa kävely-pyöräilymatkan päässä, mutta nyt oli edessä koulumatkat taksikyydillä. Jouduin tytöille vakuuttelemaan ihan viimeisille minuuteille saakka, ettei taksikyyti maksa heille mitään. Nuorin yritti vielä viime hetkillä pyytää seteliä, jos kuljettaja kuitenkin ottaakin maksun? Pysähdyin itsekin miettimään, kuinka hienoa on, että Suomessa koulua voi käydä maksuttomasti, koulukyytejä myöden. 

Mitä täällä on eri tavoin kuin aiemmissa asuinpaikoissasi? 

Suurin ero liittyy varmaankin kuluttamiseen. Kun maaseudulta lähtee kauppaan kerran tai kaksi viikossa, eikä asu ns. houkutusten äärellä, on kuluttaminenkin paljon suunnitellumpaa. Ja toki kaupunkeihin verrattuna on valo- ja melusaasteen määrä ihan toista luokkaa. Hienoa kun on välillä pimeää ja hiljaista. Myös tähtitaivas on mukava nähdä. 

Ruokolahti on mielestäni lapsi- ja nuorisoystävällinen kunta ja erityisesti on annettava kiitosta kirkonkylällä sijaitseviin panostuksiin liikunnalle ja urheilulle. 

Miten näet kunnan tulevaisuuden? 

Yhteistyötä naapurikuntien kanssa esimerkiksi palvelutuotannossa voisi olla enemmän ja Hinku-hankkeen osalta toivoisin uusia kokeiluja.

Ruokolahti voisi tulevaisuudessa panostaa ikääntyvien yhteisölliseen asumiseen ja kehittää kuntaa vanhemman väen mallikuntana, johon kauempaakin halutaan muuttaa. Monimuotoisia palveluja eläkeläisille upeassa ympäristössä kylien ja vesistöjen keskellä. Nämä palvelut toisivat myös työtä yrittäjille ja nuorille palvelualalla. Mallia voitaisiin ottaa vaikkapa Saksasta, jossa kokonaisia kaupunginosia on suunniteltu ikääntyvien hyvinvointia ajatellen. 

Kerro lisää ajatuksistasi maaseudun kehittämisessä? 

Jokaisessa kunnassa tavoitellaan väestön kasvua, mutta kaikki eivät sitä voi kyllä saavuttaa. Ei riitä muuttajia kaikille. Minusta kannattaisi panostaa pitovoimaan. Siihen, että täällä jo asuvat pidettäisiin tyytyväisinä. Nostettaisiin heidän elämänlaatuaan ja parannettaisiin viihtyvyyttä. Kun ihmisillä on oma rauha, mutta turvallinen lähiyhteisö, ihmiset ovat elämäänsä tyytyväisiä. Tyytyväiset asukkaat ja yritykset ovat myös kunnan vetovoiman rakentajina paljon uskottavampia kuin muunlaiset markkinointipanostukset. 

Mikä tällaisessa kehityksessä on tärkeintä? 

Maaseudun kehittämisen moottori on kulttuurissa. Meillä on Ruokolahdella äärimmäisen laaja kulttuuriperintö rikkaan historiamme myötä. On vielä tallella paljon vanhoja tapoja, perinteitä ja karjalaista kulttuuria, ruokaan liittyvää perintöä ja rakentamisen kulttuuria. Olemme olleet vuosisatoja tässä aivan rajan tuntumassa, milloin osana Ruotsia, milloin Venäjää, tai Venäjän rajaseutua. Rajan läheisyys on rikastuttanut Ruokolahdenkin kulttuuriperimää jo vuosisatojen ajan.  

Palataan lopuksi Ruokolahteen, mitä haluaisit sanoa tänne muuttoa harkitsevalle? 

Ruokolahti on perinteikäs, viihtyisä ja iloinen karjalainen pitäjä. Täällä voi olla rauhassa omissa oloissaan, mutta tarvittaessa apua löytyy naapurista ja kylältä. Monimuotoinen luonto ja ilmasto Saimaan ja Laatokan välissä on ainutlaatuinen. Erilaisia, upeita asumisen paikkoja on tarjolla, riippuen millaista palvelutarjontaa kukakin haluaa. 

Artikkeli on lyhennelmä artikkelista, joka julkaistiin huhtikuussa 2021.

Teksti: Asko Ali-Marttila