Elinkeinopalvelut esittelee - yritystarinat

Facebook: Honeybee Hunaja
Instagram: Honeybee Hunaja

Tiesitkö, että mehiläiset asuvat kerrostaloissa?

Honeybeen hunajatilalla käytetään vain käsittelemätöntä rakennuspuuta.

Vuonna 2006 Niina Rönkkönen-Leino osti miehensä Arin kanssa Tarkkolasta peltotontin, johon pariskunta alkoi rakentaa unelmiensa kotia. Rakentamiseen kuuluu se, että materiaalina käytetään vain käsittelemätöntä puuta. Edes painekyllästettyä lautaa ei tilalle tuoda. Mitään kemikaaleja ei myöskään käytetä pihalla olevien kasvien viljelyssä. Tiukka linjaus tehtiin kauan ennen mehiläistarhauksen aloittamista vuonna 2016.

Ajatus mehiläistarhauksesta syntyi yhden illanvieton päähänpistosta (huom. kielikuva, ei konkreettinen pistos). Ensimmäisenä vuonna puuhasteltiin ilman ymmärrystä yhden pesän kanssa, mutta siitä Niina innostui ja halusi oppia lisää ja kehittää toimintaa. Niina työskentelee maatalousalalla ja Ari on luokanopettaja, joten hunajantuotanto on molemmille joko sivutoiminen työ tai varsin työllistävä harrastus, miten asian haluaa ajatella. Kesäloma menee mukavasti mehiläisiä hoitaessa ja hunajaa käsitellessä. Hunajakaan ei synny aivan itsestään, vaan mehiläispesän hoitamisessa on yllättävän monta työvaihetta.

Mehiläiset talvehtivat kuten karhutkin, ruoansulatus pysähdyksissä pitkän ajan, joten keväällä mehiläiskausi alkaa puhdistuslennolla. Honeybeen mehiläiskanta on italialaista rotua, joka pystyy lentämään +7 asteen lämpötilassa. Sen jälkeen emo munii jopa 2 000 munaa päivässä, joista syntyvät uuden pesän mehiläiset: työläiset, kuhnurit ja uudet emot. Mehiläispesä on siis perheyritys. Mehiläiset eivät kuitenkaan ymmärrä byrokratian päälle, vaan tarhaajan velvollisuudeksi jää mm. ilmoittaa mehiläispesistä eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin.

Mehiläistarhaajan kevään tehtäviä ovat pesien puhdistus ja mehiläisten ruokinta. Kun luonnonkukat alkavat tuottaa mettä ja mehiläiset hunajaa, tarhaajasta tulee rakennustyöläinen. Mehiläispesään lisätään kerroksia tarpeen mukaan. Niinan suurin pesä on ollut 7 kerroksinen. Pääsatokausi loppuu elokuun alussa, Honeybeellä merkki on maitohorsman kukinnan huippu. Silloin hunajat kerätään pois pesistä, talviruokitaan mehiläiset, lingotaan ja purkitetaan hunaja tai jatketaan sen jalostusta. Talvella rakennellaan tarhauksessa vaadittavia rakennelmia ja desinfioidaan työvälineet ja kennostot yms., jotta kaikki on valmiina keväällä alkavaan uuteen kauteen.

Honeybeen hunajaa on myynnissä useissa lähialueen kaupoissa, mutta ei kaikissa, sillä he eivät halua aggressiiviseen kilpailuun muiden paikallistuottajien kanssa. Ruokolahdella onkin useita hunajan pientuottajia, mutta Honeybee on kenties suurin tekijä tällä hetkellä. Honeybeen erottava tekijä on se, että kaikki tuotanto on metsäkukkahunajaa ja tuotantoympäristö on erittäin puhdas kaukana saasteista ja kemikaaleista.

Hunajan optimaalinen kosteusprosentti on 16,5-17,5%

Teksti ja kuvat: Ruokolahden kunnan elinkeinosihteeri Sami Rasimus 2023

Facebook: Mätön Sillä Sipuli Oy
Instagram: @aleksandra_valkosipulimurska

Tiesitkö, että Ruokolahden Virmutjoella valmistetaan jotain, mitä missään muualla maailmassa ei tehdä?

Vesa Mättö tekee valkosipulin kukkavarsista ja oliiviöljystä vihreää valkosipulimurskaa, joka sopii erinomaisesti mm. pizzan tai leivän päälle, grillaukseen ja ruoanlaittoon. Murskaa ei siis tehdä valkosipulin lehdistä, kuten moni luulee, vaan valkosipulista nousee kauniisti kiertyviä kukkavarsia, jotka täytyy kerätä sopivan ikäisinä, kuten satokasvit konsanaan. Kaikki valkosipulit eivät tee kukkavarsia ja siksi Vesa Mätöllä onkin oma kanta, josta hän säästää joka vuosi 30% seuraavan vuoden siemeneksi.

Tuote on viety käsistä kotimaan markkinoilla ja sitä on saatavissa mm. Stockmannin Food market Herkusta! Maine on kiirinyt ilmeisesti vieläkin kauemmas, sillä eilen tilalta käytiin hakemassa purkkeja Japaniin asti vietäväksi! Elinkeinosihteeri Sami kävi heinäkuussa tutustumassa tilan toimintaan ja hyvältä vaikutti. Ainut huoli on, että miten tuotanto saadaan vastaamaan kasvavaan kysyntään.

Teksti ja kuvat: Ruokolahden kunnan elinkeinosihteeri Sami Rasimus

Facebook: Neste Ruokolahti
Instagram: Neste Ruokolahti

Ainutlaatuisten yritysten esittely jatkuu Ruokolahden ainoalla huoltoasemalla!

Neste Ruokolahti on paikkakunnan ainoa huoltoasema, jossa on polttoainepumppujen lisäksi sisätilat ja ihmisiä vakituisesti töissä. Tällä hetkellä huoltoasema työllistää kolme ihmistä ja sen myymäläpäällikkönä toimii Jonna Vento. Tavoitimme asemalla työskentelevän Sari Laukkasen kertomaan paikasta enemmän. Sari on työskennellyt asemalla vakituisesti vuodesta 2008 lähtien, mutta huoltoasemalla on pidemmät perinteet, sillä se perustettiin 55-vuotta sitten.

Avajaiset vietettiin 5.9.1968 ja siitä lähtien asema on palvellut ruokolahtelaisia ja matkailijoita. Kesäaikaan Nesteen elämä vilkastuukin huomattavasti ja suurtapahtumien, kuten Imatran ajojen aikaan kävijöitä on vieläkin enemmän. Nesteeltä löytyykin Ruokolahden esitteitä matkailijoiden napattavaksi.

Ruokolahdella ei ole montaa paikkaa, joista saa irtojäätelöä, mutta tiesitkö, että Nesteeltä niitä saa? Voimme lämpimästi suositella myös paikan leivonnaisia, sekä suolaisia, että makeita. Ne ovat kerta kaikkiaan herkullisia. Sen tietävät myös huoltoasemaparlamentin jäsenet, joille Neste on tärkeä kohtaamispaikka.

Teksti ja kuvat: Ruokolahden kunnan elinkeinosihteeri Sami Rasimus

Facebook: Kulma-Kahvila

Kelpaisiko lounas kotiin kuljetettuna 9€ hintaan?

Rasilassa Kulma-Kahvilaa pitävän Susannan yritystoiminta alkoi vuonna 2001 Imatran Auto-Hatakalla pitopalvelu- ja kahvilatoiminnalla. Vuonna 2014 yritys muutti nykyisiin tiloihin Ruokolahden keskustaan. Nyt yritys työllistää vakituisesti Susannan itsensä lisäksi 3 työntekijää ja joitakin kesäapulaisia.

Kulma-Kahvilan peruskivenä ovat ikäihmisten lounaskuljetukset, jotka yritys hoitaa itse aina laadukkaiden raaka-aineiden hankinnasta perille toimitukseen. Ruokatoimituksen yhteydessä myös autetaan asukkaita pienissä jutuissa, joissa kyetään.

Kulma-Kahvilasta huokuukin se, että kaikki tehdään suurella sydämellä ja täysillä. Kaikki ruoka ja leivonnaiset tehdään itse alusta alkaen, mikä on yllättänyt pitopalveluasiakkaita. Yhtenä syynä voi olla se, että työn määrä ei näy Kulma-Kahvilan hinnoissa, sillä erinomaisen kotiruokalounaan saa 9 eurolla, jopa kotiin kuljetettuna Rasilan alueella! Kauemmaskaan kuljetushinta ei montaa euroa nouse.

Pienessä yrityksessä jokaisen työntekijän täytyy olla moniosaaja ja töitä on ajoittain paljonkin. Susanna kuitenkin pyrkii aina muistamaan hyviä työntekijöitään ja olemaan kannustava. Hyvänä esimerkkinä tästä on yrityksen jokakeväinen tykyreissu Itävaltaan, johon lähtee mukaan koko henkilökunta.

Pitopalvelu on ollut Susannalla aina yritystoiminnassa kantava tekijä, mutta korona-aikaan se toiminta loppui kokonaan, jolloin painopistettä oli pakko siirtää enemmän kotiinkuljetuksiin. Toinen koronan aikaansaannos oli Kulma-Kahvilan siirtyminen sosiaaliseen mediaan. Se onkin nykyään yritykselle tärkeä markkinointikanava ja sitä kautta voi jopa tehdä tilauksia tuotteista. Joten nappaapa yrityksen some seurantaan!

#Rakkaudellaruokaanruokolahdelta

Teksti ja kuvat: Ruokolahden kunnan elinkeinosihteeri Sami Rasimus

Facebook: Verhoomo Punatupa

Veneen kuomu kannattaa korjauttaa ennen kuin sitä aikoo käyttää

Ritva Orava aloitti verhoilutöiden tekemisen noin 5-vuotiaana, kun omaan nukkekotiin piti saada tyylikkäämpi sisustus. Tuolloin ei voinut tilata leluja verkkokaupasta, vaan kaikki piti tehdä itse. Kädentaidot ja huonekalut kiinnostivat koko ajan ja sopivan tilaisuuden tullen tie vei Rajamäen verhoilukurssille vuonna 1986.

Punatupa -toiminimen Ritva perusti kuitenkin vasta 2002. Verhoilutyöt oli helppo yhdistää kotona Äitsaarella lastenhoitoon, jolloin yrittäjyys mahdollistui. Siitä toiminta alkoi pikkuhiljaa kasvaa, kun tyytyväiset asiakkaat levittivät tietoa Ritvan palveluista ja nyt verhoilu työllistää hänet kokopäiväisesti. Merkittävä asiakasryhmä ovat pääkaupunkiseudun kesäasukkaat, joista moni tuo vuosittain jotain korjattavaksi kesäloman alussa ja hakee valmiin työn pois loman lopuksi.

Verhoilutöissä ei pääse syntymään rutiinia, sillä kaikki työt ovat erilaisia ja usein melkoista ongelmanratkaisua. Työn kestoa on vaikea sanoa etukäteen, koska pohjatöissä voi olla huonekalujen liitosten purkamista ja uudelleen liimaamista, mikä vie paljon aikaa, mutta se on Ritvasta vain mukavaa vaihtelua työhön. Verhoomo Punatuvalla ei ole suurta varastoa, vaan asiakas voi selailla laajaa mallikirjastoa, josta tilataan mieltymysten mukainen ja sopiva kangasmäärä, joka tulee muutaman päivän päästä.

Ritvan suosikkitöitä ovat kaikki ompelutyöt ja vanhojen huonekalujen kunnostaminen. Myös modernimpien mekanismituolien kunnostus onnistuu. Niistä hän ottaa ensin digikuvat, mikä helpottaa monimutkaisten rakenteiden uudelleen kasaamista. Painavat autonpenkit ovat raskaita liikutella ja siksi ne eivät ole hänen lempitöitään. Verhoilua Ritva aikoo jatkaa niin pitkään, kuin äly pelaa ja jaksamista riittää. Pitkällä kokemuksella Ritva osaa sanoa, että keväällä tulee aina kiire esim. veneenkuomujen korjauksen kanssa, jonka hän suosittelee siksi hoitamaan kuntoon mieluummin jo syksyllä, ettei veneilykauden alku viivästy. Punatupa löytyy Facebookista ja kiven heiton päästä Suikkalan lavasta.

Teksti ja kuvat: Ruokolahden kunnan elinkeinosihteeri Sami Rasimus 2023

Facebook: Salakanrannan tila
Instagram: Salakanrannan tila

Kelpaisiko eettisesti tuotettu liha, jonka tuotanto on kuusi kertaa naudanlihaa tehokkaampaa?

Etelä-Karjalassa on kaksi maatilaa, joilla tuotetaan kaninlihaa ja toinen sijaitsee Ruokolahdella Nousiinjärven rannalla. Hanne Rinkinen on syntynyt samalla Salakanrannan tilalla, jossa hän nyt kasvattaa kaneja. ”15-vuotiaana vannoin, etten ikinä tänne palaa ja yhtään kiveä en pellosta enää nosta”, hän kertoo. Niin vain tie kuitenkin vei takaisin vuonna 2018, kun pari vuotta aiemmin alkanut kaninlihan omatarvekasvatus alkoi pikkuhiljaa laajentua, eivätkä kanit enää mahtuneet keskustan asuntoon. Lisää tilaa löytyi lapsuudenkodin navetasta, jossa Hannen vanhemmat olivat lopettaneet lehmien pitämisen jo vuosia aiemmin.

Vuonna 2019 Hanne ehti juuri tehdä vuokrasopimukset isänsä kanssa, kun isä menehtyi ja pitikin alkaa tosissaan opetella tilanpitoa. ”Onneksi on ihania naapureita ja tiivis kyläyhteisö, jolta on saanut usein apua ja yhteisöllisyys lämmittää”, Hanne kiittelee. Yhtenä innoittajana kaninlihantuotantoon oli se, että hän halusi tietää, miten syötävä eläin on elämänsä elänyt. Hannen kertoo, että ”Suomessa lihantuotanto on eettistä ja hyvissä kantimissa, toisin kuin jossain muualla maailmassa.” Hanne teurastaa kanit itse, mutta byrokratian vuoksi hän ei voi jalostaa lihaa esim. jauhelihaksi, mutta paloittelun sentään voi tehdä.

Kaninlihantuotanto on Salakanrannan tilan pääelinkeino, mutta ohessa on mm. keväällä tomaatin ja chilin taimien myyntiä. Niissä lajikkeet ovat sellaisia, ettei niitä marketista saa. Hannen tavoitteena on lisätä kaninlihan tuotantoa nykyisestä. Tutkimusten mukaan kaninlihaa saa tuotettua kuusi kertaa pienemmällä rehumäärällä kuin esimerkiksi naudanlihaa. Tällä hetkellä tilalla on 180 kania. Aikomuksena on myös laajentaa viljelykasvien, mm. perunan, punajuuren ja sipulin, tuotantoa ylittämään oma tarve niin paljon, että tuotteita saisi myyntiinkin. Tällä hetkellä myynti tapahtuu lähes pelkästään yksityishenkilöille, sillä kaupat eivät ole halunneet ottaa kaninlihaa myyntiin, vaikka tarjottu on.

Teksti ja kuvat: Ruokolahden kunnan elinkeinosihteeri Sami Rasimus 2023

Facebook: Marjamäen Ilon Pisara
Verkkosivut: https://www.ilon-pisara.fi/

Jalat ovat ihmiskehon perustukset ja niistä kannattaa pitää huolta!

Jalkahoitaja Susanna Eerolalla on pienet, mutta käytännölliset ja mukavat toimitilat Ruokolahden keskustassa Nällisuontiellä. Hänen yrityksensä Marjamäen Ilon Pisaran ikkunoita koristavat vaaleanpunaiset ruusut ja onpa joku onnistunut kävelemään niihin jalanjälkensäkin. Susanna tekee ensisijaisesti terveydenhoidollista jalkahoitoa, mikä tarkoittaa esimerkiksi kipeiden känsien ja sisään kasvaneiden kynsien hoitamista, mutta hemmottelevat jalkakylvyt ja hieronnatkin onnistuvat. Marjamäen Ilon Pisarassa käy   Epassi ja lahjakortteja voi ostaa myös K-marketin kassalta. Susanna oli syksyllä viisi viikkoa evakossa, kun toimitilassa tehtiin remonttia, mutta nyt hän jatkaa taas työskentelyä tutussa paikassa.

Susannan työura alkoi lähihoitajakoulutuksella ja valmistuttuaan hän työskenteli kotihoidossa ja päiväkodeissa. Muutaman vuoden työskenneltyään hän päätti opiskella nuoriso-ohjaajaksi, jota hän opetteli 4H:lla. Sen jälkeen Susannalla hurahtikin yhdeksän vuotta omia lapsia kasvatellessa. 2017 Susanna totesi, että hänelle on kertynyt monenlaista osaamista mm. lähihoitoon, siivoukseen ja lastenhoitoon liittyen, joten mieleen tuli, että voisiko näitä taitoja hyödyntää yrittäjänä. Susanna kävi Kehyn yritysvalmennuskurssin, jonka jälkeen selkiytyi, että yrittäjyys tosiaan voisi olla se oma juttu ja hän perusti yrityksen: Marjamäen Ilon Pisara. 2017-2020 Susanna teki yrittäjänä pelkästään koti- ja hoivapalvelutöitä, minkä jälkeen hän innostui jalkojen hoidosta. Jalkahoitajaksi hän opiskeli Tiina Puustisella yrittäjän oppisopimuskoulutuksella. 2021 kesällä Susanna huomasi sattumalta Ruokolahden keskustassa vapaan toimitilan ja jo syksyllä hän huomasi työskentelevänsä siellä. Nyt reilut kolme vuotta myöhemmin hän kokee ruokolahtelaistuneensa reippaasti. Marjamäen Ilon Pisara on aktiivisesti mukana ruokolahtelaisten yritysten tempauksissa, kuten joulupassissa.

Susanna yrittää antaa asiakkaalle mahdollisuuden olla hiljaa ja rentoutua, mutta puheliaana luonteena hän alkaa kuitenkin helposti myös höpöttää, jos asiakas antaa siihen yhtään aihetta. Hiljentymisen vuoksi Marjamäen Ilon Pisarassa ei soi taustamusiikki, sillä Susannan mielestä nykyään ääntä on niin paljon joka puolella. Susanna haluaisi kouluttaa itseään vielä lisää. Hänestä olisi todella mielenkiintoista opiskella esimerkiksi Brain relief -menetelmää, jolla rentoutetaan ihmistä hierontaa muistuttavalla tavalla, jossa ei kuitenkaan mennä asiakkaan iholle.

Vapaa-ajallaan Susanna tykkää maalata. Sen vuoksi hän on vastikään liittynyt Ruokolahden taideyhdistykseen, sillä sieltä saa esimerkiksi neuvoja erilaisista tekniikoista. Maalaus on jotain uutta, vapauttavaa ja terapeuttista. Susanna harrasti nuorena maalausta, mutta kuuden lapsen kasvattamisen ohessa maalaukseen ei löytynyt aikaa, joten harrastus jäi joksikin aikaa sivuun. Nyt työnteon lomassa on jälleen mahdollista toteuttaa itseään taiteen keinoin.

Teksti ja kuvat: Ruokolahden kunnan elinvoimakehittäjä Sami Rasimus 2024